Kuka pelkää Whopseja ja Yoldeja?

Kuka pelkää Whopseja ja Yoldeja?

Blogikirjoitus Leena Laamanen ja Eeva-Riitta Piispanen, julkaistu Kauppalehdessä 28.5.2020

Nyt emme puhu hobbiteista ja klonkuista, vaan kolmannesta iästä ja Silver Economy’sta. Eläkkeelle ei jää enää vanhuksia. Maailmalla heidät tunnetaan nimillä WHOPS (wealthy, healthy, older people) ja YOLD (young old). Ikäluokka, joka on aina muuttanut maailmaa muokkaa nyt taloutta.

Kolmatta ikää, aktiivisen työelämän jälkeistä aikaa, elää ja siihen tulee aiempia sukupolvia aktiivisempia, terveempiä, koulutetumpia ja ostovoimaisempia ihmisiä. He ovat vapaita toteuttamaan toiveitaan liittyen asumiseen ja liikkumiseen, elintapoihin ja terveyteen, virkistäytymiseen ja uuden oppimiseen. Tästä Silver Economy[LL1]  -markkinoiden suuresta potentiaalista hyötyvät nyt ne yritykset ja yhteisöt, joilla on strategista osaamista ja uskallusta katsoa tulevaisuutta tästä näkökulmasta.

Kasvavan Silver Economy -kohderyhmän ostovoima on EU-maissa tuhansia miljardeja euroja. Veronmaksajat ry kertoi viime vuonna myös Suomen eläketulojen kasvusta ja pienien eläkkeiden ostovoiman vahvistumisesta. Vuoden 2018 lopussa eläkkeitä maksettiin Suomessa 31,3 miljardia euroa. Nyt Suomessa on kaksi miljoonaa yli 55-vuotiasta ja miljoona yli 65-vuotiasta. Tämän  vuosikymmenen aikana eläkeläisten määrä Suomessa kasvaa vielä neljännesmiljoonalla.

Ihmisiän uusi normaali, noin sata vuotta, tuo uutta perspektiiviä  erityisesti palvelusektorille. Iäkkäiden kulutuskäyttäytymisestä tiedetään vähän, koska heidän ostopotentiaaliaan ei pidetä merkityksellisenä. Markkinoijat pysyttelevät vielä pitkälti omalla mukavuusalueellaan ja markkinatutkimuksessa on iso aukko. Harva huomaa, että kolmatta ikää elävät kaipaavat juuri heille suunnattuja tuotteita ja palveluita, joiden kehittämisen parhaita konsultteja olisivat juuri he itse.

Demografinen segmentointi ei riitä. Eläkeikää lähestyvät elävät todennäköisesti 20-30 vuotta ennen tehostetun hoivan tarvetta. Se on sukupolven mittainen elämän vaihe, johon pätevät samat psykograafiset ja käyttäytymisen mukaiset segmentoinnin opit kuin nuorempiinkin.Tutkimuksen (T-A Wilska, Jyväskylän yliopisto) mukaan yli 60-vuotiaat ovat ekologisimpia kuluttajia, erityisesti naiset. Tässäkö pelotteet markkinoijille: ikä, vastuullisuus ja sukupuoli?

Yksilöity urasuunnitelma on ikästrategian työkalu, joka auttaa sekä työnantajaa että työntekijää katsomaan tulevaisuuteen. Työuran aikaiset huippuvuodet eivät työuran pidentyessä ole enää ne viimeiset. Voidakseen jatkaa työelämässä tulisi opetella siirtymään hierarkiassa myös alaspäin. Uudenlaiset, kohderyhmälle muotoillut sijoitus- ja rahoituspalvelut auttaisivat varautumaan alempiin ansioihin työuran viimeisinä vuosina sekä eläkkeellä.

Ikästrategiaa tarvitaan kaikkialla ja ikästrategiselle osaamiselle on tilaus juuri nyt. Whopsit ja Yoldit pystyvät nykyisin muuttamaan maailmaa rahalla. Markkinoija, tuote- ja palvelukehittäjä, miksi olisi syytä pelkoon?


 [LL1]